Kurkkupastillit tulleet tutuksi alkuviikolla
Urheilijan pahin mahdollinen tunne: sairastelu. Tässä alkuviikosta iski pientä kurkkukipua päälle ja se otti henkisesti tosi koville. Kausi lähestyy runkosarjan osalta loppuaan ja kuntopiikki tulisi ajoittaa juuri kauden tärkeimpiin peleihin. Onneksi buranan, "kalastajan kaverin" ja Mynthonien voimalla ei ole vielä ainakaan pahemmaksi sairaus kehittynyt. Täytyy ottaa vaan kevyesti, että pääsee vielä tekemään kaiken mahdollisen mitä on tehtävissä ennen jatkopelejä.
Kurkun lisäksi suurin "kipu" on itselläni tällaisissa tilanteissa pään sisällä. Juuri tälläviikolla olemme saaneet sairastuvalta miehet treeneihin ja erittäin kova kilpailu pelipaikoista jatkopeleissä on käynnissä. Tuntuu todella pahalta, kun ei saa itsestään irti vaikka yrittää kovasti. Tällaisina hetkinä koitankin vain ajatella, että teen parhaimman mahdollisen harjoituksen, mitä siinä tilanteessa pystyy tekemään. Oli se sitten pelkästään kevyempi lihashuolto tai vaikka lepo, mutta joka pitkällä tähtäimellä vie haluttuun päämäärään. Vaikkakin tilanteessa ajateltuna se voi tuntua löysäilyltä. kun ei tee kunnon harjoitusta.
Sairastelusta johtuneen fyysisen heikkouden lisäksi esitykset kentällä eivät ole tyydyttäneet itseä. Tietysti ne kaksi asiaa kulkevat käsikädessä, mutta kilpailuhenkisenä ihmisenä ei tahdo suostua alistumaan olemaan niin huono mitä välillä tulee kentällä esitettyä! Tämä väsyneenä johtaa helposti tuskastumiseen ja turhautumiseen. Myös lavan vaihto uuteen on antanut omat mausteensa soppaan. Mailat ovat minulle tärkeitä ja mikäli luotto omaan mailaan puuttuu, ei pysty antamaan parastaan. Toivottavasti pikkuhiljaa tuntuma alkaisi löytyä!
Nyt kuitenki täytyy vaan hoitaa mies kuntoon ja päästä valmistautumaan jatkopeleihin!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti