Reenipäiväkirja80:n haastattelussa Kuopion SB Welhojen kapteeni ja paras pistemies Jarno "Jarppi" Nikulainen:
Kausi on lähtenyt varsin hyvin osaltasi käyntiin. Miten arvioisit omin silmin alkukauden otteitasi ja joukkueesi otteita?- Juna on nyt kulkenut tasasesti raiteillaan jonkin aikaa, viime viikon KLC –peli onneks vähän herätti todellisuuteen. Töitä on vielä tehtävänä aika paljon, että päästään kauden tavoitteisiin. Omakin peli on ollut aika tasaista puurtamista, parannettavaa on. Ei oo tullu tehtyä mitään ihme suorituksia, mutta toisaalta ihan totaalisia mahalaskujakaan ei ole tullut viime kausien tapaan. Maaleja vois tosin tehdä enemmän.
Pelasit viimekaudella Pisaban riveissä ja vaihdoit joukkueen SB Welhoihin. Kuinka harjoittelu ja toiminta eroaa seurojen välillä? Millaisia eroja olet havainnut valmennuskulttuurissa?- Minun suhteen ainakin on molemmissa seuroissa homma toiminut, että seurojen toimintatapoja en ala erottelemaan. Harjoittelussa isoin ero on harjoittelumäärissä. Täällä Kuopiossa pystytään joukkueharjoituksia pitämään huomattavasti enemmän, koska kaikki asuu täällä. Pieksämäellä se ei vaan ollut mahdollista, koska ihmisillä on hassut työajat ja opiskelevat missä sattuu. Lisäksi harjoituksissa täällä on aina kaksi maalivahtia.
Valmennuskulttuurissa näkyy aika selvästi se, mitä eroa on liikunnan ammattilaisella ja salibandyn ammattilaisella. Pmäellä keskityttiin enemmän fyysisiin ominaisuuksiin, täällä taitoon. Ite oon siitä koulukuntien välistä, löysä puukäsi.
Mitä muuta elämääsi kuuluu kuin salibandyä? Kuinka vietät vapaa-aikasi?- Viikolla ainoana vapaa-iltana joukkuetreeneistä käyn valmentamassa Welhojen junnuja. Se on ihan hauskaa vaihtelua, kun saa komentaa lapsia. Paitsi että eipä siinä kyllä eroa ole verrattuna edustuksen treeneihin, aika paljon lapsia sieltäkin löytyy!:) Muuten vapaa-aika arkena mennyt aika lailla kouluhommien parissa, ainakin näin syksyllä. Välillä syön ja juttelen vaimon kanssa. Viikonloput vietän aika poikkeuksetta sitten Pmäellä, siellä nollaantuu arjen stressaaminen.
Nimeä sarjan All Star-kentällinen ympärillesi rakennettuna, muista joukkueista kuin Welhoista?- Tää on paha, hienoja miehiä on niin paljon. Kait se pitää ite kuitenkin vetää centterinä. Pisbaan päin nää kääntyy: Vasempaan laitaan otan entisen karkkipyssyn, kolmekymppisenä syöttämään oppineen Pasi Skönin. Ennen laukoi joka paikasta, nykyään olisi hauska kokeilla osuisko niistä passeista mitä tällä kaudella on nähty.
Oikeaan laitaan otettava Henri Tarvainen (myös Pisba), jonkun pitäis laittaa palloo maaliin tässäkin kentässä.
Vasemmalle puolustajan tontille valitaan Pekka Puurunen, vanhoilla kolmosdivari-näytöillä ja Alapään Karvaajien (puulaakiseura) alkuperäisjäsenenä.
Toinen pakki onkin sitten itselle tutumpi hyökkääjänä, mutta kun kerran nykyään pakkina yleensä vääntää, niin olkoot sit. Kyseessä Lari Lähdesmäki, aikaa nopee ja peliälykin ihan OK. Muutaman maalipaikan oon saanut tuhlailla kaverin passeista!
Maaliin se KLC:n Wolff, huikeen pelin pelasi meitä vastaan, joskus männä vuosinakin ollut pallon edessä kun ollaan pelattu vastakkain.
Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi salibandyn osalta?- Tulevaisuus näyttää hämärälle. Tavoitteena on pelata vielä uran aikana 1.divaria.
Lähetä terveisesi katsojille ja lukijoille?- Katsomoissa on vielä hyvin tilaa, tulkaahan kuikuilemaan!
Kiitos Jarppi haastattelusta ja tsemppiä loppukauteen!
Kausi on lähtenyt varsin hyvin osaltasi käyntiin. Miten arvioisit omin silmin alkukauden otteitasi ja joukkueesi otteita?- Juna on nyt kulkenut tasasesti raiteillaan jonkin aikaa, viime viikon KLC –peli onneks vähän herätti todellisuuteen. Töitä on vielä tehtävänä aika paljon, että päästään kauden tavoitteisiin. Omakin peli on ollut aika tasaista puurtamista, parannettavaa on. Ei oo tullu tehtyä mitään ihme suorituksia, mutta toisaalta ihan totaalisia mahalaskujakaan ei ole tullut viime kausien tapaan. Maaleja vois tosin tehdä enemmän.
Pelasit viimekaudella Pisaban riveissä ja vaihdoit joukkueen SB Welhoihin. Kuinka harjoittelu ja toiminta eroaa seurojen välillä? Millaisia eroja olet havainnut valmennuskulttuurissa?- Minun suhteen ainakin on molemmissa seuroissa homma toiminut, että seurojen toimintatapoja en ala erottelemaan. Harjoittelussa isoin ero on harjoittelumäärissä. Täällä Kuopiossa pystytään joukkueharjoituksia pitämään huomattavasti enemmän, koska kaikki asuu täällä. Pieksämäellä se ei vaan ollut mahdollista, koska ihmisillä on hassut työajat ja opiskelevat missä sattuu. Lisäksi harjoituksissa täällä on aina kaksi maalivahtia.
Valmennuskulttuurissa näkyy aika selvästi se, mitä eroa on liikunnan ammattilaisella ja salibandyn ammattilaisella. Pmäellä keskityttiin enemmän fyysisiin ominaisuuksiin, täällä taitoon. Ite oon siitä koulukuntien välistä, löysä puukäsi.
Mitä muuta elämääsi kuuluu kuin salibandyä? Kuinka vietät vapaa-aikasi?- Viikolla ainoana vapaa-iltana joukkuetreeneistä käyn valmentamassa Welhojen junnuja. Se on ihan hauskaa vaihtelua, kun saa komentaa lapsia. Paitsi että eipä siinä kyllä eroa ole verrattuna edustuksen treeneihin, aika paljon lapsia sieltäkin löytyy!:) Muuten vapaa-aika arkena mennyt aika lailla kouluhommien parissa, ainakin näin syksyllä. Välillä syön ja juttelen vaimon kanssa. Viikonloput vietän aika poikkeuksetta sitten Pmäellä, siellä nollaantuu arjen stressaaminen.
Nimeä sarjan All Star-kentällinen ympärillesi rakennettuna, muista joukkueista kuin Welhoista?- Tää on paha, hienoja miehiä on niin paljon. Kait se pitää ite kuitenkin vetää centterinä. Pisbaan päin nää kääntyy: Vasempaan laitaan otan entisen karkkipyssyn, kolmekymppisenä syöttämään oppineen Pasi Skönin. Ennen laukoi joka paikasta, nykyään olisi hauska kokeilla osuisko niistä passeista mitä tällä kaudella on nähty.
Oikeaan laitaan otettava Henri Tarvainen (myös Pisba), jonkun pitäis laittaa palloo maaliin tässäkin kentässä.
Vasemmalle puolustajan tontille valitaan Pekka Puurunen, vanhoilla kolmosdivari-näytöillä ja Alapään Karvaajien (puulaakiseura) alkuperäisjäsenenä.
Toinen pakki onkin sitten itselle tutumpi hyökkääjänä, mutta kun kerran nykyään pakkina yleensä vääntää, niin olkoot sit. Kyseessä Lari Lähdesmäki, aikaa nopee ja peliälykin ihan OK. Muutaman maalipaikan oon saanut tuhlailla kaverin passeista!
Maaliin se KLC:n Wolff, huikeen pelin pelasi meitä vastaan, joskus männä vuosinakin ollut pallon edessä kun ollaan pelattu vastakkain.
Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi salibandyn osalta?- Tulevaisuus näyttää hämärälle. Tavoitteena on pelata vielä uran aikana 1.divaria.
Lähetä terveisesi katsojille ja lukijoille?- Katsomoissa on vielä hyvin tilaa, tulkaahan kuikuilemaan!
Kiitos Jarppi haastattelusta ja tsemppiä loppukauteen!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti