Koulussa alkavat puhumaan jo opinnäytetöistä ja työharjoitteluista tarkoittaen sitä, että opinnot alkavat olla loppusuoralla. Seuraava vuosi on viimeinen vuosi opinnoissani Kuopion Muotoiluakatemialla teollisen muotoilun opinnoissa, mikäli valmistun aikataulussa. Tässä hieman pohdittu tilannetta, joka on pistänyt mietityttämään viimeaikoina.
Salibandy + muotoilija
Joku voisi sanoa, että en ole välttämättä kaikkein fiksuinta reittiä valinnut itselleni. Tulevaisuutta ajatellen täytyy jotain työtä löytää itselleni. Salibandystä löytyy kyllä muutama ammattilainen, mutta tänäkin päivänä heidän täytyy keksiä jotain muuta työtä peliuran jälkeen. Toisaalta vielähän tuo Mika Kohonenkin pelaa, vaikka ikää onkin jo päälle 35 vuotta.
Salibandyyn panostaminen amatöörinä taas on varsin rankka valinta siinä mielessä, että harjoitellaan lähes ammattimaisesti, mutta sen ohessa täytyy painaa töitä tai opiskella, kuten kaikki muutkin. Yhtälö on äärimmäisen raskas, kuten viime viikonlopun jälkeen sai huomata. Pään sai painaa tyynyyn hieman ennen aamuneljää maanantai aamuna, kun saavuimme pelireissulta. Univelka on näkynyt koko viikon tekemisessä.
Tällä hetkellä opiskelun ja salibandyn lisäksi täytyy tehdä töitä. Opintotuet pelkästään eivät kata kaikkea, niin kesätöitä on pakko tehdä. Olen tehnyt myös graafisen, sekä muotoilun töitä pieninä projekteina kauden aikanakin, joihin kuluu aika paljon aikaa. Toisaalta osa näistä projekteista auttaa rahallisesti. Onneksi yhteistyökumppaneiden tuet ovat tuoneet helpotusta taloudellisesti!
Ensimmäisillä kausilla Kuopiossa tein vähemmän koulun ohella töitä, mikä mahdollisti todella hyvän treenauksen, mutta kukkaro ei liiemmin pullistellut. Nyttemmin koulun ja treenauksen ohelle kun on töitä tehnyt, niin kaupassa ei tarvitse jokaista senttiä laskea. Toisaalta kuitenkin lisääntynyt työmäärä syö aikaa ja paukkuja treenaamiselta, mikä kismittää kovasti!
Muotoilija?!
Opintojen kautta minusta pitäisi valmistua vuoden päästä keväällä muotoilija, jonka suuntautuminen on teollinen muotoilu. Muotoilu Suomessa vielä varsin vaikeassa asemassa. Jos haluat työllistyä, tulee sinun olla todella hyvä. Tämä taas vaatii panostamista muotoiluun, joka taas yhdistettynä paljon aikaa vievään amatöörisalibandärin uraan on erittäin haastava yhdistelmä!
Myös oma suuntautuminen teollisen muotoilun saralla on varsin hämärän peitossa. Olemme varsin laajasti käyneet läpi eri suuntautumisvaihtoehtoja teollisen muotoilun alueelta niin peliteollisuudesta autoteollisuuteen, kuin graafisesta suunnittelusta käyttöesinesuunnitteluun. Hankala sanoa mikä minua kiehtoo, kaikissa on mielenkiintoiset puolensa. Toisaalta urheiluvälineisiin liittyvä muotoilu voisi olla myös mielenkiintoista.
Rakkaudesta lajiin
Rakkaus lajia kohtaan kyllä löytyy. Pikkupojan innolla jokainen kerta ottaa jalansijat aloituksissa, leikkien ja fiilistellen suuria yleisöjä. Jokainen kerta kun tarjoaa itsensäkin yllättävän luovan ratkaisun selkärangasta, niin kyllähän sitä nauttii, kuin pikkupoika konsanaan. Toivottavasti löydän mahdollisimman hyvän kokonaisuuden kaiken kannalta. Siinä riittää haastetta.
Luovuus kiehtoo myös muotoilussa. Kekseliään ja kauniin ratkaisun löytäessä fiilikset ovat samankaltaiset kuin pelikentän luovissa ratkaisuissa.
Kokonaispakettia etsiessä täytyy ratkoa ensin työharjoittelupaikat ja katsoa minne elämä johdattaa. Sitä ennen kuitenkin on muutama äärimmäisen tärkeä ottelu jäljellä vielä tälläkin kaudella ennenkuin alkaa liikaa hypätä tulevaisuuteen!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti